Olen tehnyt ihanan melontaretken iskän ja pikkuveljien kanssa Lestijoella. Kymmeniä kilometrejä hiljalleen virtaavaa jokea. Muutamia virtauspaikkoja ja pari pientä koskea, joista yhden tulin takaperin kun jäin kiveen kiinni. Minä en kaatunut koskessa, mutta auttajani kajakki meni ympäri.. Taukopaikka jossain keskellä ei mitään, nokipannukahvit ja täydellinen hiljaisuus. 25 kilometriä takana, me niin nautittiin.
tiistai 30. heinäkuuta 2013
vapaapäiviä
Olen viettänyt täydellisiä vapaapäiviä. Ensimmäistä kertaa tälle kesälle vapaapäivä on oikeasti tuntunut vapaalta ! Olen pyöräillyt mökille ja viettänyt aikaa perheeni kanssa. Olen nauttinut kesäpäivistä, uinut ja saunonut.
Olen tehnyt ihanan melontaretken iskän ja pikkuveljien kanssa Lestijoella. Kymmeniä kilometrejä hiljalleen virtaavaa jokea. Muutamia virtauspaikkoja ja pari pientä koskea, joista yhden tulin takaperin kun jäin kiveen kiinni. Minä en kaatunut koskessa, mutta auttajani kajakki meni ympäri.. Taukopaikka jossain keskellä ei mitään, nokipannukahvit ja täydellinen hiljaisuus. 25 kilometriä takana, me niin nautittiin.
Olen tehnyt ihanan melontaretken iskän ja pikkuveljien kanssa Lestijoella. Kymmeniä kilometrejä hiljalleen virtaavaa jokea. Muutamia virtauspaikkoja ja pari pientä koskea, joista yhden tulin takaperin kun jäin kiveen kiinni. Minä en kaatunut koskessa, mutta auttajani kajakki meni ympäri.. Taukopaikka jossain keskellä ei mitään, nokipannukahvit ja täydellinen hiljaisuus. 25 kilometriä takana, me niin nautittiin.
tiistai 23. heinäkuuta 2013
metsä ja mustikkasuut
ihana pöljä pikkuveljeni |
sunnuntai 21. heinäkuuta 2013
missä kesä
Jee, pahin väsymys alkaa hellittää!
Olen käynyt vapaapäivillä Kokkolassa tuulettumassa - voi että minä sitten tykkään siitä kaupungista. Välillä mietin, että miksen muuta sinne. Onnistunut reissu sisälsi sopivasti shoppailua, ruokaa ja ennenkaikkea hyvää seuraa. Monen vuoden etsimisen jälkeen löysin itelle nahkatakin, josta oon vieläki mielissään ! Mulle ei oo ikinä löytyny sopivaa nahkatakkia, nii nyt löysin semmosen mistä tykkään niin paljo. Shoppailun lomassa nuuhkittiin Eurooppalaisen ruokatorin tuoksuja ja saatiin idea omasta vohvelikahvilasta.. Tuoreita vohveleita savulohi-, kinkku-, sekä jäätelötäytteillä. Tietenkin ystävien seurassa. Nam.
Olen saanut itseäni niskasta kiinni toistaiseksi ja laittanut ruokavalioni ruotuun. Yritän olla hetken syömättä viljoja, luulen että väsymykseni johtui myös osittain niistä. Ja olen jo muutaman aamuna saanut itseni lenkille ennen iltavuoroa, kuten tänään.
Kämppää ei ole vielä löytynyt. Jos joku kuulee puskaradiosta että jollain ois Nivalassa kolmio vuokrattavana (sellainen johon saa ottaa koiran), vinkatkaapa.
Niin, muuten minne se Suomen kaunis kesä hävisi? Tuntuu, ettei mulla oo oikein kesää tänä vuonna ollukkaa, kun keski-Euroopassakin oli poikkeuksellisen kylmä kevät ja vain muutama hellepäivä. Taidan olla aina väärässä paikassa, nythän siellä tietysti on loistokelit ja täällä sataa vettä. Missä milla siellä sade, niinkö se meni ?
-- Järkkäri on pysyny kiltisti kotona laturissa. Eli joudutte tyytymään puhelimella otettuun vohvelikuvaan ja tylsään selostukseeni kuulumisista --
Mukavaa viikonloppua!
maanantai 15. heinäkuuta 2013
kun on oikein pieni
Kun on oikein pieni
voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni,
voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni,
voi istua lumihiutaleille,
ja liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.
Kuvissa ystäväni yksivuotias. Ethän kopioi kuvia!
ei otsikkoa
Siskoni meni kihloihin. Olen niin onnellinen heidän puolestaan.
Kuvassa suvun tuorein tapaus. |
se on semmonen tänttähäärä, että pärjää kyllä jätkienki kans. |
Sisarusrakkautta. |
Kuvissa olevat pienet ovat veljeni lapsia, joista täti on niin ylpeä.
torstai 11. heinäkuuta 2013
sekaisin Suomesta
Täällä ollaan, kotimaan kamaralla. Anteeksi etten ole kirjoittanut, vetoan kiireisiin ja väsymykseen. Varoitan, tästä tekstistä saattaa tulla tylsä ja sekava.
Palasin Suomeen hyvillä fiiliksillä. Hymy oli herkässä ensimmäisinä päivinä ja oli ihanaa nähdä tärkeitä ihmisiä pitkästä aikaa (vaikka puhelimeni toimimattomuuden vuoksi vietinkin osan viikonlopusta yksinäni, kun en saanut kavereihin yhteyttä Pudasjärvellä). Oli ihanaa palata töihin, mulla on maailman parhaat työkaverit! Tosin sittemmin ei enää hymyilyttänyt, kun järkyttävä paluuväsymys iski päälle. Sekä tavarat että ajatukset olivat aivan sekaisin, taitavat olla vieläkin. Tällä hetkellä en virallisesti asu missään, tavarat ovat edelleen levällään vähän sielä sun täälä, ja patjan raahasin kämppiksen luo väliaikaisesti. Nyt etsitään isompaa asuntoa, sellaista johon mahtuu molempien tavarat. Tuntuu, että on jo korkea aika etsiä oma asunto, ja rakentaa jostakin vähän sitä omaa kotia. Haluan kodin tavaroilleni, on niin irrallinen olo kun ei oikein asu missään ja kaikki tavarat on laatikoissa tai matkalaukussa. Haluan kodin, jonka keittiöön voin laittaa kaikki rakkaat muumimukini (materialismi-onnellisuutta?) ja kodin, jonne voin palata matkoiltani. Toivotaan, että sopiva kämppä löytyy pian.
Vaikka on ollut mukavaa olla taas Suomessa, olen ollut hirveän väsynyt nämä kaksi viikkoa. Varmaan, kun ei ole ehtinyt asettua tänne ja kaikki asiat on toistaiseksi sekaisin, en meinaa jaksaa töiden ohella mitään. Eiköhän se siitä tasaannu, kun löytyy se kämppä ja pääsee kunnolla tähän arkeen kiinni.
Tää kirjottaminen ei oikeen luonnistu ---
ja kuviakaan en oo ehtiny laittaa koneelle. Lupaan laittaa kuvat lähipäivinä, kun saan oman tietokoneeni takaisin. Tulossa on ainakin 1-vuotiskuvia ystäväni syötävän suloisesta tenavasta. Lukijani, älkää ihan vielä kadotko..
Nämä pari kuvaa minusta ja moottoripyörästä. Kävin kokeilemassa tuota pyörää, enkä muistanu, että ajaminen on niin mukavaa ! Pyöräkuume nousussa, mutta taitaa siirtyä ainakin seuraavalle kesälle..
Palasin Suomeen hyvillä fiiliksillä. Hymy oli herkässä ensimmäisinä päivinä ja oli ihanaa nähdä tärkeitä ihmisiä pitkästä aikaa (vaikka puhelimeni toimimattomuuden vuoksi vietinkin osan viikonlopusta yksinäni, kun en saanut kavereihin yhteyttä Pudasjärvellä). Oli ihanaa palata töihin, mulla on maailman parhaat työkaverit! Tosin sittemmin ei enää hymyilyttänyt, kun järkyttävä paluuväsymys iski päälle. Sekä tavarat että ajatukset olivat aivan sekaisin, taitavat olla vieläkin. Tällä hetkellä en virallisesti asu missään, tavarat ovat edelleen levällään vähän sielä sun täälä, ja patjan raahasin kämppiksen luo väliaikaisesti. Nyt etsitään isompaa asuntoa, sellaista johon mahtuu molempien tavarat. Tuntuu, että on jo korkea aika etsiä oma asunto, ja rakentaa jostakin vähän sitä omaa kotia. Haluan kodin tavaroilleni, on niin irrallinen olo kun ei oikein asu missään ja kaikki tavarat on laatikoissa tai matkalaukussa. Haluan kodin, jonka keittiöön voin laittaa kaikki rakkaat muumimukini (materialismi-onnellisuutta?) ja kodin, jonne voin palata matkoiltani. Toivotaan, että sopiva kämppä löytyy pian.
Vaikka on ollut mukavaa olla taas Suomessa, olen ollut hirveän väsynyt nämä kaksi viikkoa. Varmaan, kun ei ole ehtinyt asettua tänne ja kaikki asiat on toistaiseksi sekaisin, en meinaa jaksaa töiden ohella mitään. Eiköhän se siitä tasaannu, kun löytyy se kämppä ja pääsee kunnolla tähän arkeen kiinni.
Tää kirjottaminen ei oikeen luonnistu ---
ja kuviakaan en oo ehtiny laittaa koneelle. Lupaan laittaa kuvat lähipäivinä, kun saan oman tietokoneeni takaisin. Tulossa on ainakin 1-vuotiskuvia ystäväni syötävän suloisesta tenavasta. Lukijani, älkää ihan vielä kadotko..
Nämä pari kuvaa minusta ja moottoripyörästä. Kävin kokeilemassa tuota pyörää, enkä muistanu, että ajaminen on niin mukavaa ! Pyöräkuume nousussa, mutta taitaa siirtyä ainakin seuraavalle kesälle..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)