maanantai 14. heinäkuuta 2014

jotain näin kaunista


Hyppelehdin metsäpolulla
kuin lapsi

Jännitys kipristelee vatsanpohjassa
hymyilyttää
Uskalsin yksin ! 

Kiipeän ylös vuorelle
ja tunnen olevani maailman onnekkain
Kaikki huolet vei mukanaan jääkylmä vuoristopuro
Kuuntelen tuulta ja eläinten ääniä
kunnioittaen katson jylhiä huippuja

Ja mietin
Miten maailmassa voi olla mitään pahaa
kun jotain näin kaunista on olemassa ? 

- milla - 















Yksin vuorilla, seurana vain muuttolinnut
tuuli
muutama vuorikauris
murmeleita
ja koskemattoman kaunis luonto

Ne oli elämäni kauneimpia hetkiä. Toivon että jokainen voisi kerran kokea saman tunteen kun minä tuolla vuorilla. Sen vapauden, huolettomuuden ja täydellisen onnellisuuden tunteen. Olen äärettömän kiitollinen noista hetkistä. 

6 kommenttia:

  1. Aivan ihana postaus! :) Hienoja maisemia kyllä.
    T. Salla

    VastaaPoista
  2. Voi MIlla , sä sitten osaat kirjoittaa niin kauniisti että lukiessa iho menee kananlihalle ja vesikierteet on silmissä. Osaat jotenkin pukea sanoiksi fiilikset ja minulla on tunne kuin oisin samalla matkalla... Nuo kuvat on myös niin ihkuja, tahtois oman kameran ja tuon taidon kuvata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Maikku, kiitos.. Ihana kuulla tämmöstä kommenttia! :)

      Poista
  3. Huikee postaus Milla! Ihania kuvia!

    VastaaPoista