Taas olen jättänyt hyvästejä
itkenyt ikävästä
vaikken tiedä, mitä ikävöin
Kuin seisoisin laiturilla vilkuttamassa
lähtevälle laivalle
tietäen
että palaa vasta keväällä
Olen kai jättänyt hyvästejä kesälle, ja yritän valmistautua syksyn pimeään. Valmistautua kohtaamaan se suunnaton ikävä jotakin tai jonnekin ja selvitä siitä. Syksy on minulle selviytymistä ja joka kevät kohtaan sen riemun, olen selvinnyt taas, voittanut pimeän. Älkää tulko sanomaan, miten ihana syksy on - tiedän sen. Tottakai syksyssä on omat ihanat asiat, hetkittäin jopa ajattelen pitäväni syksystä. Mutta vaikka rakastan kynttilöitä, takkatulta, tähtiä, kaunista luontoa ja sen tuoksua, se ei vie pois sitä pimeyttä ja ikävää joka saapuu aina uudelleen, joka syksy. Silti joka syksy olen selvinnyt siitä ja aion selvitä tänäkin vuonna.
 |
| viimeisiä kirkkaita aamuauringon hetkiä |
Niin rakkaiden työkavereiden kanssa käytiin taas mökillä rentoutumassa.
Ja ihanien tyttöjen kans pidettiin saunailta, pitkästä aikaa kaikki koolla. Viime kerrasta taitaa olla aika lailla vuosi vierähtänyt..
Eilen kävin Kokkolassa moikkaamassa ystäviä ja katsomassa perinteisen venetsialais-ilotulituksen. Vielä neljä työvuoroa jäljellä ennen lomaa ja viikon päästä siskojen kanssa hakemaan lisävirtaa Rodoksen auringosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti