13.11.2015
Unelmaloma paratiisisaarella alkoi lupaavasti, lentokentän pankkiautomaatti söi mun luottokortin.
Ja me ollaan taas varattu jotain muuta kuin kuviteltiin. Me ei nimittäin kuviteltu että majoitutaan 32 ihmisen kanssa samaan huoneeseen. Heihei yksityisyys! Ollaan ehkä vähä mukavuudenhaluisia (lue epäsosiaalisia) ja tykätään majoittua omassa huoneessa aina jos se on mahdollista eli silloin kun siitä ei tarvitse maksaa kovin paljon enemmän. Ei tarvi miettiä missä vaihtaa vaatteet tai että joku pahastuu jos rinkka on levällään. No nyt vähän tarttee, huone on jaettu kerrossängyillä neljän hengen "soluihin" ja minä nukun yhdessä kolmen muun jätkän kans. Kapeassa yläsängyssä, ilman laitoja. Ja täällä ei saa kahvia ku aamupalalla.
(pari tuntia myöhemmin, kun ei oltu enää nälkäisiä, väsyneitä ja kiukkuisia)
Sain monen mutkan, säätämisen ja parin tunnin yöunien jälkeen pankkikorttini takaisin. Ja paratiisisaari on silti paratiisisaari, olkoon nukkumapaikka mikä hyvänsä. Meri on silti turkoosi, riippumatto palmun alla ja aurinko. Ja lämmin. Ei, vaan kuuma. Sopivan kuuma, kevyt tuulenvire keinuttaa riippumattoa.. Tämän viikon extremeä on varoa ettei kookospähkinä putoa päähän. Nimittäin luin juuri, että kookospähkinä tappaa enemmän ihmisiä kuin hait. Voin siis huoletta uiskennella meressä, mutta tiedostan riskin kookospähkinöistä.
Nautin tästä hetkestä, tässä palmun alla, riippumatossa. (kahvia tekis mieli)
Ps. Paikannan itseni siis Fidzin Yasawa saarille, MantaRay resorttiin. Nukkumajärjestelyihin yllättävästi sopeutui hyvin, henkilökunta täällä on ihana ja ruoka hyvää. Törmättiin myös pariin suomalaiseen, mikä tuntui vähän hullulta sillä Fidzi ei taida olla sijaintinsa takia suomalaisten vakiokohde ja sitäpaitsi näitä lomasaaria on täällä kymmeniä (terkkuja Vesalle sinne Hawajille tai Perun vuoristoon, missä nyt ootkaan jos satut lukemaan näitä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti