Oho, musta tuli lenkkarimainos. Eiku kummiurheilija. Tai jotain sinnepäin. Elokuussa olis tarkoitus juosta
Pyssymäki Extreme Polkujuoksu - tapahtumassa
26 kilometriä kummijuoksijan tittelissä. Joo,
minun. Juosta. Metsässä.
Saivat ylipuhuttua. Ensin mietin, että en todellakaan, koska en oo juossu muutamaan vuoteen. Otin haasteen vastaan, ja tässä nyt pitäisi asennoitua siihen, että saliharrastus jää vähän sivuun ja juoksulenkit kuuluu koko kesän mun arkeen. Tää on mulle haaste, koska tässä mennään aika kaukana mun mukavuusalueelta. Suhteeni juoksemiseen on tällä hetkellä se, että pitää tosissaan tsempata lähtemään ja aina ensimmäiset 20 minuuttia mietin, että kuka hullu tätä tekee vapaaehtoisesti. Mutta joka ikisen lenkin jälkeen on niin mahtava olo, että rakastan juoksemista! Eli vois sanoa, että tää on semmonen viha-rakkaus suhde.
Oon kuitenki aika mielissään tästä haasteesta, koska en varmasti ois ite muuten ilmoittautunut tapahtumaan. Ja tekee ihan hyvää vaihtaa välillä kuntosali metsäpolkuihin. Plussana tietysti se, että saa syödä enemmän kun vaihtaa aerobiseen! Ehkä ei kaikki kesän jäätelöt jää vyötärölle, hehe. (mun tsempparin kans ollaan sovittu että jokaisesta viidestä juoksukilometristä saa syödä turkinpippurijäätelön ;) ) Kokonaan en toivottavasti salia jätä, vaan tavoitteena ois että viikkoon tulis muutama kerta myös lihaskuntotreeniä.
|
hyvän treenin jälkeen hymyilyttää aina |
Katotaan mitä tästä tulee. Oon nyt muutaman vitosen ja yhen kympin käyny juoksemassa (lue, hölkkäämässä), tästä lähetään. Pikkuhiljaa vaihdan soratiet metsäpolkuihin ja rupean pidentämään lenkkejä. Toivotaan, että paikat pysyy kunnossa ja motivaatio yhtä korkealla koko kesän! Mun ja toisen kummijuoksijan treenipäivityksiä voi seurata Facebookista
Pyssymäki Extreme Polkujuoksun sivuilta. Yritän myös tänne päivitellä välillä fiiliksiä.
|
satoi vettäräntäärakeitamummoja mutta hyvä lenkki oli |
|
näissä maisemissa kelpaa lenkkeillä |
Hyvä Milla :)
VastaaPoistaMK