Kotimatkakuumetta ja vähän lähtöhaikeutta

Kotimatkakuumetta ilmassa! Kaapit siivottu, laukut yli-pakattu, lentoliput tulostettu! Tasan 249 päivää sitten jätin tutut ja turvalliset maisemat taakseni ja suuntasin maailmalle, ja tässä ollaan, matkasta yksi päivä jäljellä! Ihan hullua, miten nopeesti aika menee.. Ihan kohta olen siellä, Suomessa ! (mikä huutomerkkiolo.. !!)

Niiin ristiriitaista. Hypin melkein riemusta, että pääsen Suomeen ja näen kaikki ihanat taas, mutta silti en voi ymmärtää että tää aika loppuu! 

(tai en kyllä yhtään siltikään jaksais hyppiä, tää himskatin heinänuha vie kaikki voimat. ettei pääse liian helpolla, lisänä tietysti armoton päänsärky liiasta niistämisestä, huonosti nukutut yöt ja kipeät silmät. näinä hetkinä sitä niin kaipaa talvea..) -ettei menis ylipositiiviseksi tää elämä nii pitää vähä valittaa

Luulen että kunnon Sveitsin-ikävä iskee vasta kun olen kotiutunut takas Suomeen.. 

Mutta kertakaikkiaan unohtumaton vuosi takana. Kiitos host-perheelleni tästä ihanasta ajasta. Kiitos ystävilleni tällä matkalla. Kiitos sinne suomeen perheelle ja ystäville tuesta, kannustuksesta ja siitä, ettette ole unohtaneet. Kiitos blogin lukijoille mielenkiinnosta (ehei, en aio lopettaa bloggaamista vaikka palaan suomeen). Kiitos ihan kaikille osallisille. Kuulostan jo typerältä, mutta ihan täydestä sydämestä kiitos.

Onnentunnetta 

ja kipuja 

Minä

Palaan 

Kotiin! 

riemumielin

näen kaikki rakkaani taas

vaikka sydän kippurassa

jätän tämän ajan taakseni

muistot säilyvät

ja ystävät

mutta tämä aika ei enää koskaan palaa

ei koskaan

koskaan

Eikä edes se aika

jolloin lähdin

mikään ei ole kuin ennen

joskus menneisyys

tuntuu kipeänä kaipuuna

enkä tiedä

miten siihen suhtautua

Haen lohtua tulevaisuudelta

ja näen siellä lisää onnenhetkiä

- Milla -