keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Rakastatteko, jos olenkin muuttunut


Pitäisi palata kotiin
mutta onko se siellä
mistä lähdin

Olenko kasvanut pois
siitä vanhasta
Olenko enää se sama
joka kerran sieltä lähti

Vieläkö tunnette minut
Rakastatteko,
jos olenkin muuttunut

Pieni lapsi sisälläni pelkää
ja aikuinen minä aikoo sopeutua

(Olettehan siellä ystäväni, että voin palata)





Kotiinpaluu lähestyy. Enää kolme viikkoa sveitsin aikaa jäljellä. Odotan kotiinpaluuta, mutta samalla tuntuu haikealta sillä tämä aika täällä ei koskaan palaa ja nämä kaikki hetket täällä ovat vain kauniita muistoja. Tunnen huonoa omaatuntoa siitä, että olen niin vähän täältä pitänyt yhteyttä suomen kavereihin, anteeksi ystäväni. Tuntuu vaikealta tulla takaisin, mutta silti haluaisin jo olla siellä.

Tiesin että kuviot kotiseudulla muuttuu sillä aikaa - muutuinko minä? Ainakin uskon kasvaneeni ihan pienen verran ihmisenä. Olen ymmärtänyt, että voin elää vain itseäni varten. Että voin olla hieman itsekäs ja tehdä asioita jotka ovat minulle tärkeitä, koska minun elämässäni pääroolissa olen minä itse. Olen tuntenut ikävää ja ymmärtänyt asioita vasta, kun niitä katsoo tarpeeksi kaukaa. Olen tajunnut, mitä on olla vapaa ja nauttinut siitä. Olen saanut uusia ystäviä, joiden merkitystä tällä matkalla ei voi edes kuvata. Olen löytänyt onnenpalasia ja nähnyt niin paljon kaunista. Olen ihmetellyt, miten minä saan kokea kaiken tämän. Ja olen oppinut kiitollisuutta sen onnen myötä tästä kaikesta, elämästä.

"mutta jos sä matkallasi
löydät hyvän ystävän
löytänyt oot silloin 
aarrettakin enemmän" 

olen löytänyt monta enemmän kuin aarretta.


6 kommenttia:

  1. Ihana sinä <3 Sua ootetaan jo takas kotosuomeen!! Tuu vaan semmosena Millana ku oot :):) Ikävöiden, Risse <3

    VastaaPoista
  2. milla, sulla on aivan ihmeellinen kyky kirjottaa! sun runot on helmiä. <3

    VastaaPoista
  3. Milla <3 osaat niin hyvin kirjottaa! oot ihan uskomaton tiesitkö? ja älä huoli, sua ootetaan täällä!!

    VastaaPoista