kun joka päivä en osaa

Tyttö

 tänään onnellinen

 nauraa

 siivoaa

 käy jouluostoksilla

 tapaa ystäviä

 puhuu ja hymyilee

 rakastaa

huomenna aloittaa aamunsa itkemällä

kietoutuu väsymyksen viittaan

ja sumusta huolimatta

nousee ylös

vain siirtyäkseen sohvalle makaamaan

eikä jaksa kiinnostua valokuvaamisesta

vaikka sehän rakastaa sitä

syö unilääkkeitä

aina välillä

ettei yöllä tarvitse pelätä

miettii liikaa elämää

itkee liian helposti

ja kysyy

mikä tilanne

ja mikä on vointi

ja miten minun kanssa pitää elää

kun joka päivä en osaa

eikä se haluaisi myöntää

että on vielä toipilas

Se tyttö opettelee keskeneräisyyden sietämistä ja yrittää ymmärtää että voi olla onnellinen myös silloin, kun ei tiedä mitä tekee ensi vuonna tai millainen vointi on huomenna. Opettelee sitä, että elämä voi olla hyvä silloinkin kun ei tiedä, miten "järjestäisi" elämäänsä tai mistä reunasta sitä korjaisi. Että mieli voisi olla tasapainossa kaaoksenkin keskellä.

---

väsymys on verho

joka vääristää värit

ja näyttää maailmaa kyynelten läpi

se sanoo

ettet pidä niistä asioista

joita ennen rakastit

ettet pysty siihen etkä tähän

ettei sinua

edes kiinnosta

ja jostain sen takaa

pidän kiinni

siitä omasta pienestä äänestä

joka sanoo

että elämä

on kuitenkin hyvä

- milla -