torstai 17. maaliskuuta 2016

siskot, miniloma ja polttariylläreitä

Yks lauantaiaamu soitettiin pikkusiskolle alaovelta, että meillä on brunssieväät mukana, tuutko avaamaan oven.

"olin kyllä aatellu rueta opiskelemaan heti aamusta, mutta kyllä sitä aina yhden brunssin ehtii" - eipä tienny tyttö siinä vaiheessa, ettei ehdi koko päivänä koulukirjoja avaamaan. Ihanan aamupalan jälkeen lähettiin ajamaan kohti Kuusamoa. "hei minne me ollaan menossa? että te nyt voi yhtäkkiä mua  minnekkään viiä! ollaanhan me kolmeen mennessä takas kotona?  " 

Ei oltu kolmelta takas kotona. Oltiin varattu Kuusamon Tropiikista hotelliyö siskojen minilomaa ja pikkusiskon polttareita varten. Ylläri onnistui täydellisesti, ei ois kuulema ikinä voinu arvata mitä oltiin suunniteltu. Kämppis oli pakannu sille laukun valmiiksi, ja paljastettiin vasta Pudasjärvellä että minne ollaan menossa. Meillä oli ihana saunallinen perhehuone, jota kävin vähän koristelemassa etukäteen. Ihana miniloma sisälsi löhöilyä, kylpylää, hyvää ruokaa, ulkoilua, älyvapaita juttuja ja paljon naurua. Mun siskot on maailman rakkaimpia!

Saa vähän hemmotella, jos pikkusisko menee naimisiin. Tästä alkoi polttarit osa 1.















Polttarit jatkui seuraavana päivänä muiden polttarivieraiden kanssa, 
polttarit osa 2. Tämäkin yllätys onnistui täydellisesti, niin mukava päivä!

d





keskiviikko 17. helmikuuta 2016

kiitos sisko ja kevätaurinko

Eilen oli minun jokavuotinen kevät tulee- päivä. Se päivä, jolloin kevätaurinko käy muistuttamassa, että valo on taas täällä. Että kevät tulee taas, niin kuin joka vuosi. Ja tätä päivää juhlin siskoni kanssa brunssilla ja metsäretkellä. 









Nuku hyvin äläkä sure. Ensimmäisenä kevätpäivänä olen taas täällä luonasi. Rakenna pato minua odottaessasi. -Nuuskamuikkunen-  

Rakensin padon ja toteutin unelmia. Olin myös talviunilla ja vähän surin. Mutta ensimmäinen kevätpäivä saapui jälleen, kuten joka vuosi. 

perjantai 5. helmikuuta 2016

maalla merellä ja ilmassa



Olen kotonani siellä minne meen
Sydämeeni aina turvapaikan teen


Jos minun pitäisi valita yksi elementeistä maa meri vai ilma, en tiedä osaisinko. Rakastan niitä kaikkia.

Rakastan maata; niittyjä, vuoria, metsiä. Vaellusta ja sitä, että jalat on tukevasti maan pinnalla. Ja maanteitä; moottoripyöriä ja avoautoja.





Rakastan kaikkia vesistöjä. Peilityynellä järvellä soutamista, joella melomista ja koskien pauhua. Rakastan merta ja kunnioitan sen valtavaa voimaa. Ja rantoja, voisin istua tuntikausia kuuntelemassa merta ja katselemassa ulapalle. Ja purjehtiminen, parasta merellä.


Rakastan ilmaa, lentämistä. Olla vapaana kuin tuuli, liidellä ilmassa ja nähdä niin kauas. Ja lentokoneet symboloivat minulle vapautta, arjesta irroittautumista. Seikkailua ja sitä, että hetkeksi voi jättää kaiken taakseen ja hypätä tuntemattomaan.

Missään elementissä en ole kovin hyvä, mutta jokaisessa voin tuntea oloni kotoisaksi. Ehkä se kertoo levottomuudesta, mutta ehkä se on myös rikkaus. Ja toisinaan olen kiitollinen siitä.

perjantai 29. tammikuuta 2016

karibia: myrskyn jälkeen on poutasää

26.11.2015 MSC Divina

Istutaan neljännentoista kerroksen kannella ja kuunnellaan alkavaa myrskyä. Taivas välkkyy, levoton meri ja ukkonen pitävät yhdessä korviahuumaavaa jylinää. Tuuli ja aallot ryöpyttävät merivettä satunnaisina sateina kannelle. Kannen uima-altaista vyöryy vettä ja aurinkotuolit kaatuvat laivan keinuessa. Ollaan jossain Puerto Ricon ja Bahaman välillä, Bermudan kolmion alueella. Puhelimen gps singaali ei toimi ja jättimäinen laiva keinuu aalloissa kuin soutuvene. Yö on musta ja jutut Bermudasta ja Titanic liian tuoreessa muistissa. Alkaa ihan vähän pelottaa.

Siirrytään pari kerrosta alaspäin hyttiin, kaivetaan pelastusliivit kaapista ja tarkistetaan ihan kaiken varalta vielä pelastussuunnitelma. Näin iso laiva ei nimittäin kovin pienistä aalloista keiku, ja nyt olo on kuin huvipuistolaitteessa. Tavaroita tippuu hyllyltä ja ovet aukeilevat itsekseen. Pitää ihan tosissaan keskittyä, ettei anna mielikuvitukselle liikaa valtaa.





27.11.2015 Bahama

Yö oli pitkä. Ja myönnän, että myrskyn ollessa pahimmillaan kerkesin aatella, että selviääköhän täältä kotiin hengissä. Nukuin aamuyöstä muutaman  tunnin, pahin myrsky meni ohi aamuun mennessä mutta keinutuksesta ja väsymyksestä tuli meripahoinvointi. Olin onnellinen kun näin aamulla Bahaman sataman.

Uskon, että laivalla on hyvät pelastussuunnitelmat ja se on menny tuota samaa reittiä monta monta kertaa. Ja varmasti nähnyt samanlaisia myrskyjä, eikä niitä tarvis pelätä. Mutta meri on meri ja sen voimaa ei kannata aliarvioida. Ja ihminen on niin pieni, että joskus voi vähä hirvittää jos ei oo langat omissa käsissä.






Bahaman hiekkarannikolle turkoosin meren ääreen on hyvä pysähtyä hetkeksi ja rauhoittaa mieli edellisyön myrskystä. Tämä on Karibiaa kauneimmillaan.

perjantai 15. tammikuuta 2016

karibia: vielä yhet pikkupäikkärit

24.11.2015 Charlotte Amelie, Neitsytsaaret

Kuuma. Paahtavan kuuma. Satamakaupunki täynnä kalliita korukauppoja, me ei oikein saatu tästä saaresta irti mitään kun ei tajuttu varata retkeä tai ottaa taksia kauemmas satamasta. Käveltiin, hikoiltiin ja käytiin pirtelöllä. Ja mentiin onnellisena takaisin laivaan puffettiin välipalalle, päiväunille ja neljän ruokalajin illalliselle.






25.11.2015 San Juan, Puerto Rico

Kuuma, kuumempi,  San Juan. Niin kuuma, että ajatukset ei kulje ja hiki valuu silmille. Älyttömän kaunis vanhakaupunki, talot kuin postikortista. Kierrettiin vanhaa kaupunkia, vähän shoppailtiin ja käytiin kahvilla. Iltapäivällä takas laivaan, päiväunille ja syömään.








27.11.2015 MSC Divina, Karibia

Aamiainen vuoteeseen, selkä-hauistreeni + juoksumatto, toinen aamiainen, päiväunet.. Laivan keinuttaminen toi kivan lisätehon treeniin! Pilvinen päivä ja kova merenkäynti, oikein mainio päivä laiskotteluun. Risteily on mennyt talteen, ollaan lähinnä syöty, vähän urheiltu ja nukuttu paljon. Ja muuten vaan rötvätty, eikä oo ees aika käyny pitkäksi. Ollaan oltu niin lomalla!

torstai 14. tammikuuta 2016

karibia: voisin tottua tähän


22.11.2015 Karibia

Hetkeksi unohdan missä olen, kun uppoan salimaailmaan tutun raudan, hien ja adrenaliinin tuoksuun. Jalkapäivä, enkä ollut vielä unohtanut treeniohjelmaa! Herättelin kroppaani pitkän (liian pitkän) tauon jälkeen, treenin jälkeen jalat hapoilla ja suupielet korvissa.

Raahaudun ulos salilta ja hymyilen edelleen kun palaan takaisin tähän maailmaan ja muistan, missä olen. Karibialla risteilyllä! Täydellinen aamu, puolen tunnin aamuaerobisen jälkeen ihana aamiainen ja hyvä treeni. Päivä jatkuu rötväämisellä, hyvällä ruoalla ja auringonotolla laivan kannella.



Laiva on ihana. Vähän eri kategoriaa kuin ruotsinlaivat. 18 kerrosta, yli 1700 hyttiä ja matkustajia voi olla kerralla jopa yli 4000. Henkilökuntaa laivalla on noin 1200. Laivasta löytyy kaikki ulkouima-altaista kuntosaliin ja spa-osastoon, unohtamatta lukuisia ravintoloita ja loungeja. Hytti on kuin ihana ja tyylikäs pieni hotellihuone. Risteily varattiin Logitravelilta, ja laivamme oli MSC Divina.





23.11.2015 Karibia

Tähän vois vaikka tottua. Aamiainen vuoteeseen, hyvä treeni, toinen aamiainen, auringonottoa, pikkupäikkärit, poreallas, korkkarit jalassa fiinille neljän ruokalajin illalliselle (johoo, tällä reppureissaajalla oli korkokengät mukana ihan tätä varten), iltakahvit, rentoa oleskelua ja ihana, leveä sänky. Ja oma ylitunnollinen huonepalvelija joka kävi päiväunienkin jälkeen petaamassa sängyn..




Toivottakaa jälkiruoka tervetulleeksi!
Ah ihana Italia.
Parasta Tiramisua mitä oon syöny ikinä.


Oon hymyilly koko päivän. Eikä ajatus kotiinpaluustakaan tunnu enää niin pahalta. Oon saanu tältä reissulta kaikki mitä halusin ja paljon paljon enemmän.

tiistai 5. tammikuuta 2016

vuodenvaihdefiilistelyä ja riippumattoikävä

Mun uusi vuosi vaihtui Kuusamossa. Mökkielämää kotikalsarit ja villasukat jalassa, vähän ulkoilua, saunomista, rötväämistä, paljon naurua ja aamuun asti valvomista. Oli mahtava reissu, hyvässä seurassa. Mun kaverit on ihan sekoja mutta niin hyviä tyyppejä.
















Mökki: www.niemenlomat.fi - suositellaan lämpimästi!



--- en jaksanut tehdä omaa postausta kotiinpaluufiiliksistä, joten hyppään näin epäloogisesti aiheesta toiseen --


kotiinpaluufiilikset maailmanympärimatkalta ensimmäisen viikon jälkeen

" Palasin mielessäni hetkeksi Fijille, riippumattoon. Sinne, mihin eivät yltä huolet eikä paha mieli. Sinne, missä on koko maailma yhdessä hetkessä. Voi, miten haluan takaisin. Kotiinpaluu on ollut aika raskas ja olo tuntuu tyhjältä täällä. Tulevaisuus näyttää kysymysmerkiltä, enkä tiedä, mitä haluan.

On ollut ihana nähdä tärkeitä ihmisiä. En ollut edes tajunnut, miten iso ikävä voi tulla niinkin lyhyessä ajassa, vaikka aika menee vauhdilla. Siksi tuntuukin niin ristiriitaiselta, että haluan takaisin, koska periaatteessa kaikki on hyvin. Mulla on maailman rakkain tukiverkosto, ihana perhe ja paljon korvaamattomia ystäviä. Mutta Suomeen sopeutuminen tuntuu nyt jotenkin hankalalta. En tiennyt, että unelmista pitää maksaa jälkikäteen. Tai että haavemaailmasta paluu todellisuuteen tuntuu niin raskaalta. "






-- Tänään

Nyt olen päässyt takaisin jaloilleni ja elämä on tällä hetkellä ihan okei. Olen äärettömän kiitollinen viime vuodesta, koska sain mahdollisuuden toteuttaa unelmani. Tulevalta vuodelta en osaa odottaa mitään, mutta toivon että se toisi mukanaan uusia unelmia ja jotain, minkä vuoksi herätä jokaiseen tulevaan aamuun.

Toivon teille kaikille onnellisia hetkiä tähän vuoteen!