kauniita päiviä

Voi, miten mukava joululoma. Tai tarkemmin sanottuna mukavat jouluvapaat, minulla oli neljän päivän vapaa joulun aikaan. Vaikka ne neljä päivää meni ihan liian nopeaa ohi, ne olivat aika täydellisiä.

Ehdin viettää aikaa rakkaiden kanssa. Olin jouluaaton vanhempieni luona, ja hetken oltiin ihan koko perhe koolla. Saunottiin, pelattiin lautapelejä ja pihajäkistä ja oltiin vaan (syötiin suklaata). Kävin joulukirkossa. Ulkoilin ja nautin upeasta talvisäästä. Kävin luistelemassa. Kiskoin luistimet jalkaan ensimmäistä kertaa peruskoulun jälkeen - ja osasin vielä luistella! tai ainakin pysyin jotenkin pystyssä niillä..

Näin tärkeitä ihmisiä ja vietin aikaa ystävien kanssa. Monta tärkeää ihmistä jäi näkemättä, anteeksi rajallinen aikani ja huono aikataulunjärjestämiskykyni (siis mikä).. sitä luulee ehtivänsä joka paikkaan parissa päivässä ja oho, ne meni jo.

kuka löysi mantelin?

jokajouluiset koko perheen pihapelit

voi lasten riemua !

kaikki hyvin tänään

Tänään minulle kuuluu ihan hyvää. Opin taas, että asioilla on tapana järjestyä. Vieläpä parhain päin. Siitä huolimatta, että viettää unettomia öitä ja koittaa ratkaista jotain, johon ei itse voi vaikuttaa.

" Mitä sää ressaat, jos et halua lähteä sieltä, ei sun ole pakko. Päätä että jäät niin loput asiat järjestyy itestään"  ystäväni tokaisi, ja tästä lauseesta olen äärettömän kiitollinen! Nimittäin minä jään, tähän kotiin. En aio tuplata asumismenojani enkä muuttaa keskustaan pieneen kerrostaloyksiöön.

Syksy on ollut pimeä ja pitkä, kuten aina. Ja kuitenkin se on jo kohta ohi ! Tämän syksyn pelastajani on ollut uusi ruokavalio ja saliohjelma. Se on vienyt niin paljon aikaani, etten ole ehtinyt kovinkaan ahdistua syksyn pimeästä. Ilman sitä olisin todennäköisesti nyt aika huonossa kunnossa, sekä fyysisesti että psyykkisesti.Tästä mahtavasta ohjelmasta kirjoittelen teille lisää myöhemmin. 

Kylläpä tuntuu vaikealta tämä kirjoittaminen, kun on niin pitkä aika edellisistä kuulumisista. Kamerakin nököttää uunin päällä pölyttymässä ---

ja kaikessa kiireissäni (mistä se muuten tulee, se kiire) olen hukannut joulumielen, jos joku on nähnyt sen, voisi palauttaa pikimmiten. 

joulurauhaa

Pienet töppösten jäljet lumessa näin

kaksi tonttua kulki käsikkäin

Ohi on kiire tonttujen

- nyt on aika rauhan ja rakkauden

<3

Tänä vuonna minäkin vietän joulua omien sisarusten ja vanhempien luona, vaikka olenkin aika tiiviisti töissä joulun ja vuoden vaihteen ajan. 

Onnellista joulunaikaa teille, lukijani. 

Nauttikaa rakkaiden seurasta ja muistakaa syödä hyvin! 

joulun odotusta

Täällä yksi tonttu kirjoittelee, minkä kiireiltään ehtii.. Joulu on täällä ihan kohta! Ihan vasta hoksasin, että nyt voi kuunnella joululauluja ja kannattaisi aloittaa jouluvalmistelut. Olen käynyt jouluostoksilla, askarrellut muutamia joulukortteja, paketoinut lahjoja ja vähän leiponut. Olen myös juonut glögiä, syönyt paljon suklaata ja kuunnellut vähän joululauluja.

Tässä teille muutama hyväksi havaittu jouluresepti : 

Rocky Road -suklaat

400g maitosuklaata (Fazerin sininen)

25g voita

Suolapähkinöitä

Pieniä vaahtokarkkeja

Sulata voi ja suklaa. Sekoita suklaan joukkoon suolapähkinöitä ja 
vaahtokarkkeja, jätä hieman myös koristeeksi. Levitä seos leivinpaperilla 
vuorattuun vuokaan ja laita jääkaappiin jähmettymään. Leikkaa paloiksi ja 
herkuttele tai pakkaa kauniiseen lahjapurkkiin! 

Minun versioni sovellettu Pirkan ja Kinuskikissan resepteistä.

Marianne-suklaapallot

100 g voita
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4 rkl Fazer kaakaojauhetta
3 dl kauraryynejä
2 rkl vahvaa kylmää kahvia

Koristeluun: Marianne Crush -rouhetta

Yhdistä voi, sokeri ja vaniljasokeri kulhossa. 

Lisää sen jälkeen kaakao, kahvi ja kauraryynit. Sekoita taikinaksi.
Muotoile taikinasta pieniä palloja ja pyörittele niitä Marianne rouheessa niin, 
että rouhe peittää pallot kauttaaltaan. Anna suklaapallojen levätä 
ja jähmettyä ennen tarjoilua!

Ohje täältä. Omaan versiooni laitoin hieman sulatettua suklaata sekaan.

Glögi-juustokakku

pohja:

180g piparkakkuja

75g voita

täyte:

5 liivatelehteä

2,5 dl kuohukermaa

200g valkosuklaata

400g tuorejuustoa

1 tl kanelia

1 tl kardemummaa

0,5 dl appelsiinituoremehua tai glögiä

kiille:

4 liivatelehteä

1 dl vettä

3 dl Marli perinteistä glögitiivistettä

koristeeksi:

kanelitankoja

Murskaa piparkakut. Sulata rasva ja sekoita piparimurujen kanssa. 
Kiinnitä leivinpaperi irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohjan ja reunojen väliin. 
Painele keksiseos vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Nosta vuoka jääkaappiin.

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. 
Ota kermasta 1/2 dl ja kuumenna se kattilassa, 
pilko valkosuklaat sekaan ja sulata. Vaahdota loppu kerma. 
Sekoita tuorejuuston joukkoon mausteet ja valkosuklaaseos. 
Nostele kermavaahto juustoseoksen joukkoon. 
Kuumenna appelsiininmehu. Liuota hyvin puristetut liivatteet mehuun. 
Kaada liivateseos hieman jäähtyneenä täytteen joukkoon samalla hyvin sekoittaen. 
Levitä täyte piparipohjan päälle. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia.

Liota kiillettä varten liivatteita noin 10 minuuttia kylmässä vedessä. 
Kiehauta vesi kattilassa. Liuota hyvin puristetut liivatteet veteen. 
Kaada liivateseos ohuena nauhana glögitiivisteen joukkoon samalla sekoittaen. 
Anna seoksen jäähtyä hetken aikaa jääkaapissa välillä sekoittaen. 
Seoksen on oltava mahdollisimman kylmää, muttei vielä hyytynyttä, 
ennen kakun päälle lisäämistä. (Jos kiille alkaa hyytyä, voit kuumentaa sitä 
hieman, jotta se muuttuu uudelleen juoksevaksi.) Lusikoi mehuseosta puoliksi 
hyytyneen kakun päälle erittäin varovasti, jotta juustotäyte ei sekoitu. 
Hyydytä jääkaapissa vähintään 4 tuntia, mielellään yön yli. 
Koristele glögijuustokakku kanelitangoilla.

Huom! Käytä kiilteeseen glögitiivistettä, ei glögijuomaa. 
Tällöin kiilteen väri ja maku ovat vahvemmat.

Resepti sovellettu Kinuskikissan ja Pirkan ohjeista.

Kuva : Pirkka.fi

Kaiken tämän joulun laittamisen keskellä olen myös ollut vähän pahalla mielellä ja niellyt pettymyksen kyyneleitä, kun kevään suunnitellusta Floridan matkasta ei taida tulla mitään. Syksy väsyttää ja kaipaan aurinkoa. Mutta eiköhän se tästä. Yritetään nauttia joulunajasta!

On hetkiä, jolloin mikään 

ei tunnu miltään.

Hetkiä, jolloin kaikki haaveet 

ovat särkyneet, 

eikä tulevaisuudelta odota mitään.

Hetkiä, kun pettymys on niin suuri, 

ettei jaksa ymmärtää.

Niitä hetkiä, 

jolloin ystävätkin ovat jossain

liian kaukana

Eikä edes osaa pyytää apua

Elämä tuntuu niin epäreilulta

Ja samalla on huono omatunto siitä

etten osaa olla kiitollinen

tästä hetkestä ja näistä päivistä

pikku yövieraita ja vähän kakkua

Vaikka asiat eivät aina mene suunnitelmien mukaan, olen kuitenkin ehtinyt tehdä lumitöitä ja viettää aikaa perheen kanssa. Pikkuyövieraiden kanssa leivottiin pipareita, ja kuulema kaikkein parasta oli nukkua isosiskon vieressä (isosisko ei nukkunut ihan niin hyvin..) Ehdin myös olla kotona, leikkiä tätin murujen kans, maistella äitin tekemiä joululaatikoita ja käydä siskoilla kylässä. Ja leipoa kakkua.

Jouluinen puolukka-kinuski kakku

Piparkakkuja

sulaa voita

2 dl vispikermaa

2 dl fariinisokeria 

(tai korvaa tämä kondensoidusta maidosta tehdyllä kinuskilla)

puolukoita

kermavaahtoa

(rahkaa ja sokeria maun mukaan)

raastettua suklaata

Tee pipareista ja voisulasta keksipohja kakulle. Keitä kermasta ja fariinisokerista kinuski ja laita se keksipohjan päälle. Ripottele puolukoita kinuskin päälle. Vatkaa kerma vaahdoksi (halutessasi lisää vähän rahkaa, sokeria ja hippunen piparkakkumaustetta), levitä kakun päälle ja koristele puolukoilla ja raastetulla suklaalla. 

(pikaohje - päivittelen myöhemmin tarkemmaksi.. )

pikkujoulut, paljuilua ja ristiäiset

Huh, kun tämä juhliminen on rankkaa. Viikonlopusta jäi kamala siivo, univelkaa ja hyvä mieli! Vietettiin ihanien työkavereiden kanssa pikkujouluja meillä. Jouluruokaa, paljon herkkuja, paljuilua ja hyvää seuraa. Rakastuttiin siihen paljuun, piti käydä monta kierrosta (vielä aamuyöllä uudestaan, kun normaalit ihmiset nukkuivat). Aion kyllä vuokrata sen joskus uudestaankin. Kiitos ihanat!

Jouluruokaan kuuluu oikea joulukinkku. Ite paistettiin!

... ja tietenkin laatikot

viileä syysilta ja +40 asteinen vesi paljussa 

kiitos, työkaverit.

Niin. Ja minusta tuli pienen pojan kummi. Se pieni on jo nyt niin rakas.

 Lapsen tie on aamun tie,
aurinko loistaa sen yllä.
Minne se kulkee, minne se vie?
Outo se vielä on kyllä.
Kukkien valkoiset tähdet,
hauraat siniset kellot,
laihoa tuoksuvat pellot
kysyvät: minne lähdet?

 Lähden matkalle vaikka en
tiestäni mitään tiedä.
Kuljen rinnalla enkelten,
joilta ei valoa viedä.
Vaikka en tunnekaan matkaa,
keväästä riennän kesään
niin kuin lintunen pesään
lentää ja lentoaan jatkaa.

 Paimen tielleni annetaan,
hän minut tuntee ja johtaa.
Aamu tuo iloa tullessaan,
kauas sen valkeus hohtaa.

Elämä, sana niin suuri
vielä on käsittämättä.
Monta rakasta kättä
lähellä nyt on juuri.

Niilo Rauhala