keskiviikko 19. helmikuuta 2014

kauas on pitkä matka

Luulin, että olen tyytyväinen tähän kaikkeen, mitä nyt on. Että on töitä, asunto ja paikka jonne asettua ainakin hetkellisesti. Olin aikeissa ostaa auton. Luulin, että rauhoitun hetkeksi aloilleni.

Luulin väärin. Olen kyllä tyytyväinen, mutta ei tässä ole kaikki, mitä elämältäni haluan. Yhtäkkiä tajusin, että olin työntänyt haaveeni syrjään, ehkä aikomattakaan toteuttaa niitä. Huomasin, etten ehkä olekaan valmis vielä jäämään paikoilleni. Haluan nähdä enemmän, kokea enemmän. Mitä ja missä, on vielä epäselvää. Haaveeni matkustaa maapallon toiselle puolelle on yhä voimassa, en vain vielä tiedä milloin ja miten sen toteutan. Ja kenen kanssa. Mutta se haave on vielä olemassa, ja olen iloinen että tajusin sen. Vaikka tällä hetkellä tulevaisuus näyttää suurelta kysymysmerkiltä enkä yhtään tiedä, mitä sieltä tulee vastaan. Ja olen sitä tyyppiä, että "mulle heti kaikki", enkä voi sietää epätietoisuutta. Tiivistettynä:



Mieli täynnä suunnitelmia
haaveita
ja tulevaisuus 
kysymysmerkin muotoinen

En ole vielä valmis
pysähtymään

Turhaudun tähän 
epätietoisuuteen

voisiko joku tulla kertomaan
mitä minä vielä haluan


kauas on pitkä matka

perjantai 14. helmikuuta 2014

kiitos ystäväni



Ystäväni

lähellä ja kaukana

kiitos että olette





‎Ei se, miltä me näytämme,
eikä se, mitä me aikaan saamme,
merkitse sen rinnalla mitään,
mitä me olemme toinen toisellemme.


Tänään olisin halunnut kutsua teidät kaikki leivoskahville, halata ja kertoa kuinka tärkeitä olette. Työkiireiden ja välimatkojen vuoksi lähetän virtuaalihalauksen kaikille ihanille! 

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Kap Verde, Boavista part 2


tässä vielä muutama kuva lomaltamme


# rantaviivaa silminkantamattomiin











tiistai 11. helmikuuta 2014

Kap Verde, Boavista part 1

Lomailimme viikon aurinkoisella ja tuulisella Kap Verden saarella Boavistalla. Ihana viikko ja teki niin hyvää nähdä taas aurinko! Täydellistä rentoutumista, afrikkalaista kulttuuria, aurinkoa, merta ja hiekkaa.


 Kuvat kertokoot puolestaan! 



# no stress - saarelaisten motto. tekisi hyvää oppia sama asenne, ei stressiä mistään !


# lemppari rantakahvilasta sai taivaallista jäätelöä, täydellistä cappuccinoa ja hyän mielen! Rentoa meininkiä ja hyväntuulisia (ja -näköisiä) tarjoilijoita..


# surffareita oli hauska seurata ! Joskus minäkin ehkä uskallan kokeilla..






# talot olivat hauskan värisiä ja suurinosa keskenjääneen näköisiä 





# rakastan auringonlaskua





# onnellinen


# ihana matkaseura


# tuulisella jeeppisafarilla keskellä ei mitään. Meidän jeeppi oli avolava-mallia ja istuttiin siellä lavalla. Tiet oli vähän niin ja näin, välillä niitä ei ollut lainkaan.. Hauskaa oli ! 




# saarelaiset rakastavat tienviittoja. Niitä oli joka paikassa vaikka teitä ei ollut mailla eikä halmeilla..



# jeepeillä pääsee ! 






# saaren pohjoispuolella tuuli melkoisesti ! Suu kiinni, ettei hiekka lennä suuhun. Käytiin katsomassa Santa Marian laivanhylkyä.





Vähän faktaa lomakohteestamme : 

# Kap Verden saariryhmä kuuluu Afrikkaan ja sijaitsee Atlantin valtamerellä noin 500 kilometrin päässä Länsi-Afrikan rannikosta Senegalin korkeudella. Se koostuu 13 saaresta, joista Sal, Boa Vista, Santo Antao ja Santiago ovat suosituimpia matkakohteita

# Me lomailimme Boavistan saarella, joka on Kap Verden kolmanneksi suurin saari. Tosin pieni sekin, saaren suurin pituus on 31 kilometriä pohjoisesta etelään. Saarella oli muutama tie ja pari pientä kylää. Majoituimme Sal Reissä, joka on saaren "pääkaupunki", siellä oli muutama pieni supermarketti, ravintoloita ja matkamuistokojuja. Ei kovin suuria shoppailumahdollisuuksia siis ! 

# Nähtävyyksiä saarella ei juuri ole. Pohjoispuolella rantaan haaksirikkoutunut laivan hylky, josta ei enään ollut kovinkaan paljon jäljellä. Matka sinne oli myös kokemus sinänsä, maisema oli karua mutta kaunista erämaata. 

# Tekemistäkään saarella ei ole paljon, joten aktiivilomailijalle suosittelen saarihyppelyä, surffausta tai tyystin toista lomakohdetta. Saarihyppely onnistuu, jos varaa sen matkaan etukäteen (saarelta on kallista päästä toiselle saarelle kesken loman). Meidän aktiviteetit viikon aikana oli lähinnä pari jeeppiretkeä, kilometreittäin hiekkarantoja, syömistä ja rantaelämää. 

# Paikalliset olivat hyväntuulisia ja ystävällisiä. Otimme taksin etelärannalle, olimme ajaneet pari kilometriä kun taksikuski pysäytti auton tienlaitaan, hyppäsi autosta ja huikkasi että hän käväisee kotona, odottakaa hetki. Kyllä meitä nauratti, tämä kai kuuluu siihen no stress -kulttuuriin.. Hetken kuluttua kuski tuli takaisin ja matka jatkui. Ja voin kertoa, että oli hurjaa istua auton lavalla, tuuli otti aika lujaa ja kyyti ei ollut maailman tasaisinta. Taksimatka oli ehkä viikon hauskimpia kokemuksia!

# Ruoka oli erinomaista, kävimme useassa eri ravintolassa viikon aikana ja kaikissa sai loistavaa ruokaa!
Paitsi silloin, kun tilasin vahingossa mustekalaa (kielitaito ei riittänyt, luulin tilaavani kalaa). Sekin oli hyvää, jos ei olis tiennyt mitä syö, ne lonkerot oli vähän ällöttävän näköisiä.. 

# Saarella tuuli todella paljon, mutta aurinko paistoi joka päivä (parina päivänä vähemmän). Lämpötila oli 26-30 astetta, tuuleen nähden juuri sopivan lämmintä! Illallakaan ei ollut kovin kylmä, mutta tuulen vuoksi sai laittaa pitkähihaista päälle. 

# Ilta ja yöelämää emme juurikaan nähneet, sillä oli suositus etteivät turistit liikkuisi kovin paljon pimeällä (varsinkaan yksinään) ja jos liikkuu niin mielellään taksilla. Joten meille riitti, että kävimme illalla syömässä ja olimme ajoissa hotellilla. Itselleni pitkät yöunet tekivät ainakin hyvää! 

# Hiekkarantoja riitti, Boavistalla yhteensä 55 kilometrin verran. Aina löytyi rannalta paikka, jossa sai olla rauhassa ja rannat olivat yleisesti ottaen puhtaita ja kauniita. 




Tässä teille pala matkaamme. Lisää kuvia on tulossa, sillä kaikki eivät millään sopineet samaan postaukseen.. 

lauantai 1. helmikuuta 2014

Yllärii

Tapahtui kaksi viikkoa sitten.

Oli ihan tavallinen torstaipäivä. Aamuvuoro ja päiväunet. Päiväunien jälkeen vedin jumppavaatteet päälle ja ajattelin, että käväisen kotona ja menen jumppaan, mutta jokin rikkoi suunnitelmani. 

"YLLÄRI!" kuului ovelta ja "paljon onnea vaan" laulu kajahti eteisestä, monenmonen ystävän suusta. En ollut uskoa silmiäni enkä korviani, itkin ja nauroin ja olin ihan hämillään. Ihanat rakkaat ystävät oli järkänny mulle yllätyssynttärit, enkä ois IKINÄ osannu aavistaa tai odottaa mitään sellaista! Kaikki oli niin hyvin suunniteltu selkäni takana, etten kyllä mistään olis voinu arvata mitään. Kylläpä minua on helppo huijata. Oli ihana ilta ja tuli niin hyvä mieli tästä yllätyksestä.





 Ja voi miten onnellinen olen näistä ystävistä.