tiistai 24. maaliskuuta 2015

kauniita unia


Makuuhuoneeni sisustusprojekti alkaa olla valmis ja sisäinen prinsessani tuntee olonsa hyvin onnelliseksi käpertyessään uusiin valkoisiin pellavalakanoihin. 

Huone sai aivan uuden ilmeen kun seinien kirkkaan sininen väri vaihtui rauhalliseksi valkoiseksi. 120cm leveä sänkyni pääsi oikeuksiinsa keskelle huonetta valkoisten petivaatteiden kera, yöpöytä vaihtui valkoiseen ja yksinkertaiseen ja vanha tylsä lamppu sai väistyä uuden DIY-valaisimen tieltä. Ikkunoissa on ohuet läpinäkyvät verhot, jotka päästävät kaiken luonnonvalon sisään. Valkoiset matot sain lainaan kämppiksiltä, omat ovat vielä ostoslistalla. Lisäksi haluan sänkyyn valkoiset helmalakanat, jotta musta sängyn runko peittyy kokonaan. Päiväpeitettäkin etsin, mutta tulin siihen tulokseen että haluan pitää petauksen juuri tuollaisena, joten en ainakaan toistaiseksi tarvitse sitä. Ja huoneen nurkkaan kuuluu ehdottomasti joku ihana valkoinen nojatuoli.


Jos herää pehmeistä, puhtaista lakanoista hyvin nukutun yön jälkeen siihen, että aamuaurinko valaisee huoneen ja ensimmäinen asia jonka näkee on tulppaanikimppu yöpöydällä, päivästä ei voi tulla kovin huono. 


SÄNKY // PÄIVÄRINTA
MALM-LIPASTO // IKEA
LAMPPU // ITSE TEHTY


Yksi parhaista sijoituksista, joita olen elämäni aikana tehnyt on sänkyni. Rakastuin siihen ensimmäisen yön jälkeen niin, ettei ole tarvinut katua ostopäätöstä! Aika kallishan se oli, mutta Päivärinnan liikkeessä päästiin hinnasta sopimukseen, sain hyvää palvelua sekä kuljetuksen huoneeseen saakka (yläkertaan sängyn raahaaminen taisi tehdä vähän tiukkaa, sanoinkin pojille että jos joskus muutan niin saavat tulla raahaamaan sängyn myös alas)



VALKOISET PELLAVALAKANAT // IKEA


HUOPA // IKEA 



VAATETELINE// IKEA


Pienen ruskean korulipaston löysin muistaakseni jostain ulkomailta joskus




YÖPÖYTÄ // RUSTA HAAPARANTA





Minä itse tykkään uudesta huoneestani, mitä te olette mieltä? Seuraavaksi remontissa on alakerta, olohuoneesta revitään parhaillaan tapetteja. Ovat muuten aika tiukassa.. 

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

aurinkoisia päiviä pohjoisessa

Paljon lunta, aurinkoa ja hyvää seuraa, niistä on loistava mökkiviikonloppu tehty. Varattiin Syötteeltä mökki viikonlopuksi ja lähdettiin viettämään laatuaikaa sisarusporukalla. Laitettiin hyvää ruokaa, lasketeltiin, istuttiin notskilla, saunottiin, otettiin rennosti, lumikenkäiltiin ja vähän hiihdettiinkin. Ja aurinko kimmelsi keväthangilla ! Kiitos murut ihanasta viikonlopusta.♥

niin tyytyväinen matkakaveri!









porukan pienimmät


ei yhtään huono mökkiseura ♥


siskon vauvakin pääsi mukaan ♥



jollakin tais olla vähän ylimääräistä virtaa..



torstai 12. maaliskuuta 2015

ihan tavallista

Selailin tuossa vanhoja blogikirjoituksiani. Huomasin, että aika usein päivitän blogia silloin, kun olen ollut jossain reissussa tai on tapahtunut jotain mukavaa. Hyvänen aika, siitähän äkkiä saa sellaisen kuvan että olen aina "lomalla" ja elämäni on aina kivaa. Tämän vaikutelman haluan korjata, elämäni ei todellakaan ole pelkkiä äkkilähtöjä, minilomia ja vapaapäiviä. Suurimman osan ajasta elämäni on aika yksitoikkoista ja ihan tavallisia päiviä. Ja välillä on ihan älyttömän kurjaa. Mutta harvemmin tulee päivitettyä tänne kuulumisia "tavallisista" (miten määritellään sana tavallinen?) päivistä, koska en ehdi/jaksa/muista ottaa valokuvia ja kirjoitustaitoni ovat pahasti ruosteessa. Kyllä, peittelen valokuvilla heikkoa kirjoitustaitoani. Voisin luvata parantaa tapani, mutta en tiedä ehdinkö.



Kerron teille jotain tavallisesta arjestani. Käyn kolmivuorotyössä, eli teen aamu-, ilta- ja yövuoroja sekä viikonloppuja. Vapaapäivät sattuvat yleensä eri päiville. Pidän työstäni kehitysvammaisten parissa, vaikka se on välillä aika rankkaa. Töiden lomassa käyn salilla, nukun, teen normaaleja kotiaskareita ja välillä tapaan ystäviäni. Myös "sivutyöni" Aloe Veran parissa kuuluu arkeeni, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Jos on vapaata useampi päivä peräkkäin, tykkään keksiä jotain extraa tai lähteä jonnekin, sillä tänne maalaispitäjään meinaa välillä tylsistyä. Tällä hetkellä lisäohjelmaa arkeen tuo remppahommat, laitetaan kotona vähän sisustusta uusiksi. Saatte tosin odotella niitä sisustuskuvia, vaikka makkarit on jo maalattu niin mun huoneesta puuttuu edelleen verhot ja matto..




Nyt kun tässä pohdin nuita postausjuttuja,  herää kysymys että ketä nämä mun jutut oikeasti kiinnostaa ja miksi ihmeessä kirjoitan tätä blogia. Tai miksi kirjoitan tätä niin että muutkin (kuin minä itse) voivat lukea näitä juttuja. Sveitsissä oli hyvä syy kirjoitella reissukuulumisia, mutta kiinnostaako ihmisiä oikeasti lukea näitä juttuja mun oikeestaan ihan tavallisesta tylsästä elämästä (ja katsella kuvia mun villasukista???). Iski blogikriisi. Miksi ylipäätään kirjoitan blogia? Pääasiassa niiden valokuvien vuoksi, mutta myös siksi että minusta on mukava välillä jakaa ajatuksia silloin, kun tekee mieli kirjoittaa. Minulle blogi on eräänlainen päiväkirja, monet muistot ovat täällä tallessa ja niitä on mukava silloin tällöin selailla. Harvemmin tulee koneelta kansiolta katsottua vanhoja kuvia. Täältä on sitä paitsi helppo tarkistaa asioita, esimerkiksi yhtenä päivänä mietin että millaiset ilmat Sveitsissä oli huhtikuussa ja valokuvistahan sen näkee.

Kuten sanoin, tää kirjoittaminen tökkii pahasti ja jutut tuntuu sekavilta ja epäloogisilta. Pitäis varmaan kirjoittaa enemmän tai keskittyä sanattomaan viestintään. Tai lakata kirjoittelemasta sekavia postauksia yövuorossa. Laittakaapa ihanat lukijani välillä palautetta ja postaustoiveita ja auttakaa mua tän blogikriisin kanssa!

Sveitsissä muuten puut kukkii huhtikuussa ja aurinko paistaa.

maanantai 9. maaliskuuta 2015

ei etäisyys ei vuodetkaan

ei mikään meitä erota ♥

Täydellinen viikonloppu Tervolassa ihanien sveitsityttöjen seurassa. Nukuttiin siskonpetissä, syötiin hyvin, käytiin Haaparannassa shoppailemassa, lenkkeiltiin räntäsateessa, juteltiin tuntikausia, naurettiin ja löhöttiin. Vaikka edellisestä tapaamisesta on yli vuosi, niin kaikki tuntui silti niin tutuilta ja rakkailta, ihan kuin oltais eilen viimeksi nähty. Kiitos ihanasta viikonlopusta, oon niin onnellinen teistä!

siskonpeti

kotikalsarit jalassa kylille ja pikkutyttöilme naamalla






maailman parasta tomaatti-mozzarella pitsaa

sunnuntaibrunssiin kuuluu smoothie

porukalla rötvääminen on kivempaa
niin rakkaita ! 




Viime viikolla olin suurperheen äitinä, pikkusisarukset on ollu mulla hoidossa kun vanhemmat oli ulkomailla. Käytiin lasten kanssa keilaamassa, syötiin herkkuja, kyläiltiin, pelattiin ja otettiin rennosti. Muksut valvoi myöhään ja nukkui pitkään, mutta hiihtolomallahan se ei haittaa. Ja tällä äitillä oli onneksi varaiskä kaverina, niin että pääsin yhtenä aamuna salille ennen "iskän" töihin lähtöä.. :) Oli ihanaa viettää aikaa sisarusten kanssa, mutta kyllä tuntuu taas mukavalta mennä omien aikataulujen mukaan ja nauttia hiljaisuudesta.