maanantai 27. toukokuuta 2013

Locarno - aurinkoa etsimässä

Jos ei aurinko tule meidän luo, me mennään auringon luo! Miten voi kurjasta viikonlopusta tullaki niin kiva? Sunnuntai-aamuna heräsin ja oksennustauti oli tipotiessään. Päätin, että nyt saa riittää vesisade ja sääkartasta katsoin, että Locarnossa paistaa aurinko - soitin Pilville ja käskin hypätä seuraavaan bussiin, nyt mennään! Ja Locarnossa paistoi aurinko, meillä oli aivan täydellinen sunnuntaipäivä. Tuntui ihan lomalta ja ai että teki hyvää nähdä aurinkoa viikon vesisateiden jälkeen. Ja että meillä oli hauskaa, naurettiin välillä ihan kippurassa. Kotimatkalla iski iltavilli, en tiiä oliko kanssamatkustajilla niin hauskaa ku meillä.. Kiitos ihanasta päivästä sisko! 

Locarno on italiankielinen kaupunki etelä-Sveitsissä.








Tuntuu muuten ihan hassulta, että voin vaan soittaa Pilville että nähdään. Tai mennä yökylään. Tai lähteä reissuun.
Niin kivaa, kun toinen on niin lähellä! (Risse, me kaivataan sua - yks sisko puuttuu!)







Ps. Oon jääny koukkuun meidän lähimetsään. Ja aamulenkkeihin. 
Siellä ei vaan voi tulla muutaku hyvälle tuulelle!

lauantai 25. toukokuuta 2013

Kurjuutta kummempaa

Aamulla vessan lattialla istuessani lupasin olla hehkuttamatta onneani tänään. Nimittäin saksan reissu vaihtui vessanpöntön halailuun - oksennustauti ei tunnu kivalta ! Ainoa, mitä olen tänään saanut alas on pari desiä Jaffaa. Kyllä on ihan pikkuisen kurjaa, sanoisin. Olin siskolla yökylässä ja tänään oli tosiaan suunnitelmissa lähteä saksaan shoppaileen (mitä muuta sadepäivänä voi tehdä), mutta ei sitten tehty mitään. Tai tehtiin, minä oksensin ja lepäsin ja sisko skypetti maratonpuheluja suomeen. 

Sairastumis-kurjuus-postaus, ilman kuvia. Ihan vaan vaihtelua sille aurinko-onni-sydän -hömpälle. Pysykää terveenä, palaillaan!

ps. Yksi onni tässäkin oksentamisessa - todennäköisesti en ole kuitenkaan viikon päästä sairaana, kun lähdetään Budapestiin. Siskon kanssa, ihan kaksin. Ja aiotaan pitää hauskaa.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Roskapostia ja lentopusuja

Vieläkin olen onnellinen. Siskoni on täällä, miten olinkaan ikävöinyt! Ja sain kotoa tuliaisia. Ihana kortti, jossa oli kuva lapsuudesta ja teksti " Muistot eivät koskaan haalene. Elämä ei ole ne päivät, mitkä ovat menneet, vaan ne päivät mitkä muistamme. Milla, kaipaamme sua. " Sisuaski. Pikkusiskolta pitkä kirje. Ja pikkuveli oli oivaltanut: Lähetän Millalle lentopusun (rikkinäinen suklaapusu pikkusiskon matkaan) ja roskapostia - kuittiin kirjoitettu ihana kirje. Näistä seurauksena hymy ja kyyneleet. Kiitos kotiväki, tuli niin hyvä mieli tuliaisista. Olette rakkaita, pian nähdään!


Meillä oli jälleen mukava viikonloppu hyvässä seurassa. Lauantaina herättiin aikasin, ja käytiin aamuajelulla Liechtensteinissa ja Itävallassa. Hyvien päikkäreitten jälkeen seurattiin MM-kiekkoa ja pelattiin puistossa jalkkista. Ja otettiin muutama Catan- matsi. Niin mukavaa! 


Ps. Olen ympäristön aivopesemä. Hankin älypuhelimen. Vaikka aina luulin, etten tartte semmosta.. Mutta pakko myöntää, että koukussa ollaan - tykkään uudesta lelustani! En ollu tajunnu mitä kaikkea voi puhelin sisältää. Wi-fi on ehdottomasti paras ominaisuus, netti on niin kätevä puhelimessa kun matkustaa. Se oli suurin syy siihen, miksi ostin kapineen, joka muistuttaa enemmän tietokonetta kuin puhelinta (ihan tosi, vanhassa puhelimessani ei todellakaan ollut nettiä). Okei, myönnän että asensin siihen Angry Birds -pelin ja kymmenen muuta kivaa sovellusta. Angry Birdsin ihan vaan sen takia, että se kuuluu olla älypuhelimessa. (enkä myönnä että jäin koukkuun siihen kun menin kokeilemaan)

Lyhyen tuttavuuden perusteella voin suositella: Samsung Galaxy S II plus







Arvatkaa miltä maistu juoksu näissä olosuhteissa, hyvältä!

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

ei mitään multa puutu

Muutama ylimääräinen vapaapäivä, vuoriteitä, seuramatka, tärkeitä ihmisiä, yhdessäoloa, itkua, naurua, onnea. Ei-niin-tavallinen- iltakylä linnassa. Vuoria ja aurinkoa. Yllärireissu ranskan Lyoniin.

Ja plussana lenkkarit. Huonolla kunnolla ja hyvillä lenkkareilla varustettuna oon niin koukussa juoksemiseen! Tosin mun juoksu on varmaan kävelyäkin hitaampaa, mutta nautin siitä. Toivottavasti tää koukku ei irtoa heti, jos vaikka sattuis kunto nousemaan siinä sivussa.

2395m

ei niitä maisemia kuvaan saa


joku alppieläin
maailman paras leikkipuisto jossain keskellä ei mitään




iltakylä satulinnassa


kakkua äideille


Lyon


<3




Ps. Olen onnellinen. Tiedättekö niitä hetkiä, jolloin tuntuu, ettei multa mitään puutu. Minusta tuntuu, että olen oivaltanut mitä onni on. Onni on tässä hetkessä. Se on siinä kun tajuaa, ettei kaipaa mitään. Onni on kiitollisuus. Voi minua, mitä minä taas teille höpötän.. Oon varmaan jankuttanu tästä onnesta jo niin paljo, että luulette kohta että se on sairaus. Voiko onni olla luulotauti? toivottavasti siitä ei parane.

Siskoni tulee huomenna tänne kuukaudeksi, toiseen perheeseen. Huomenna, ajatelkaa! HUOMENNA. Ja huominen on ihan pian. Taidan mennä nukkumaan että se tulee nopeammin. Mutta kaikkea ei voi saada, paitsi yhdeksi viikonlopuksi. Nimittäin ensi viikolla siitä perheestä lähtee ystäväni Suomeen ja on vaikeaa ajatella aikaa täällä ilman häntä.

tiistai 7. toukokuuta 2013

London



Ilo
kuplii
se kutittaa
pulppuaa
ja nostaa suupielet ylöspäin
ääneen tekisi mieli nauraa
tätä elämän riemua!



Varsin mukava pidennetty viikonloppu Lontoossa, ystävän luona. Vettä ei satanut kertaakaan ja ilmat oli kesäiset! Kaupunkikierrosta, shoppailua, hengailua, puistoissa istumista ja tutustumista uusiin ihmisiin. Ihan huippua! Milla kiittää..

London bridge







tämmöisen voisin ottaa




Kaupungin vilinässä
istutaan kahvilan ikkunapaikalla
ja kerätään hymyjä tuntemattomilta
- hymystä piste! 
eikä tarvitse tekohymyä,
hymyilen muutenkin
elämälle