sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

en minä vielä tiedä

Niin kuin varmaan kaikilla bloggaajilla on jossakin vaiheessa, niin nyt mulla on ollu pitemmän aikaa semmonen olo, etten tiedä mitä kirjoittaisin ja kaikki mistä voisin kirjoittaa, tuntuu jotenkin pinnalliselta. Ja vaikka tämä blogi on mulle ollu aina enemmän kuvapainotteinen, niin tuntuu väärältä laittaa tänne hienoja kuvia hienoista hetkistä, kun elämä on välillä kaikkea muuta kuin hienoa. Mutta toisaalta en osaa enkä halua kovin usein kirjoittaa niistä huonommista päivistä, kun mieluummin kertoisin, mitä kaikkea hyvää on. Se vaan tuntuu kovin ristiriitaiselta, en halua että lukijat katsoo mun lomakuvia niin että miten tuollakin muka kaikki on noin hyvin ja sitten ei kuitenkaan ole. Ja toisaalta just haluaisin niitä hyviä hetkiä ja muistoja jakaa, että niihin voi aina palata silloin kun aurinko ei paista ja elämä näyttää harmaalta.

Kuulumisista sen verran että olen tehnyt isoja päätöksiä, sulkenut ovia ja ajelehtinut. Olen levännyt paljon, ollut kotona ja opetellut arjenhallintaa. Olen vaihtanut maisemaa, käynyt matkoilla ja miettinyt asioita. Kaikki on kesken ja minä olen kesken, mutta se ei haittaa. 






Olen viimeaikoina kirjoitellut paljon ajatuksia runomuotoon, ja tein niille oman blogin. Niin jos tämä blogi alkaa tuntumaan liian pinnalliselta, lisää runokortteja ja toisenlaisia ajatuksia voi löytää osoitteesta www.elamaonhyva.blogspot.fi. tai facebookista sivulta Elämä on kuitenkin hyvä.

Aurinkoista kevättä, voikaa hyvin!