torstai 2. lokakuuta 2014

antaisin mun olla haavemaailmassa


Tänään kävin jossain toisessa maailmassa, tai siltä se ainakin tuntui kun olin juoksemassa joella. Kuvitelkaa itsenne hiljaisuuteen, ympärillä peltoja, peltojen takana punainen taivaanranta juuri laskeneesta auringosta, taianomainen usva leijuu sen kaiken yllä ja kaksi joutsenta lentää rinta rinnan kohti auringonlaskua. Aika pysähtyi ja sain hetkeksi kiinni siitä täydellisestä onnentunteesta. Siitä tunteesta, ettei kaipaa mihinkään ja koko maailma on siinä yhdessä hetkessä. Siitä tunteesta, jonka olen kokenut vain matkoillani.

Ja aivan kuin joku olisi yrittänyt sanoa että älä huolehdi, kaikki järjestyy. 






Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi avautuu, mutta usein jäämme tuijottamaan sitä sulkeutunutta ovea niin pitkään ja niin pettyneinä, että emme näe niitä ovia, jotka avautuivat meille.
- Alexander Graham Bell


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti