torstai 12. maaliskuuta 2015

ihan tavallista

Selailin tuossa vanhoja blogikirjoituksiani. Huomasin, että aika usein päivitän blogia silloin, kun olen ollut jossain reissussa tai on tapahtunut jotain mukavaa. Hyvänen aika, siitähän äkkiä saa sellaisen kuvan että olen aina "lomalla" ja elämäni on aina kivaa. Tämän vaikutelman haluan korjata, elämäni ei todellakaan ole pelkkiä äkkilähtöjä, minilomia ja vapaapäiviä. Suurimman osan ajasta elämäni on aika yksitoikkoista ja ihan tavallisia päiviä. Ja välillä on ihan älyttömän kurjaa. Mutta harvemmin tulee päivitettyä tänne kuulumisia "tavallisista" (miten määritellään sana tavallinen?) päivistä, koska en ehdi/jaksa/muista ottaa valokuvia ja kirjoitustaitoni ovat pahasti ruosteessa. Kyllä, peittelen valokuvilla heikkoa kirjoitustaitoani. Voisin luvata parantaa tapani, mutta en tiedä ehdinkö.



Kerron teille jotain tavallisesta arjestani. Käyn kolmivuorotyössä, eli teen aamu-, ilta- ja yövuoroja sekä viikonloppuja. Vapaapäivät sattuvat yleensä eri päiville. Pidän työstäni kehitysvammaisten parissa, vaikka se on välillä aika rankkaa. Töiden lomassa käyn salilla, nukun, teen normaaleja kotiaskareita ja välillä tapaan ystäviäni. Myös "sivutyöni" Aloe Veran parissa kuuluu arkeeni, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Jos on vapaata useampi päivä peräkkäin, tykkään keksiä jotain extraa tai lähteä jonnekin, sillä tänne maalaispitäjään meinaa välillä tylsistyä. Tällä hetkellä lisäohjelmaa arkeen tuo remppahommat, laitetaan kotona vähän sisustusta uusiksi. Saatte tosin odotella niitä sisustuskuvia, vaikka makkarit on jo maalattu niin mun huoneesta puuttuu edelleen verhot ja matto..




Nyt kun tässä pohdin nuita postausjuttuja,  herää kysymys että ketä nämä mun jutut oikeasti kiinnostaa ja miksi ihmeessä kirjoitan tätä blogia. Tai miksi kirjoitan tätä niin että muutkin (kuin minä itse) voivat lukea näitä juttuja. Sveitsissä oli hyvä syy kirjoitella reissukuulumisia, mutta kiinnostaako ihmisiä oikeasti lukea näitä juttuja mun oikeestaan ihan tavallisesta tylsästä elämästä (ja katsella kuvia mun villasukista???). Iski blogikriisi. Miksi ylipäätään kirjoitan blogia? Pääasiassa niiden valokuvien vuoksi, mutta myös siksi että minusta on mukava välillä jakaa ajatuksia silloin, kun tekee mieli kirjoittaa. Minulle blogi on eräänlainen päiväkirja, monet muistot ovat täällä tallessa ja niitä on mukava silloin tällöin selailla. Harvemmin tulee koneelta kansiolta katsottua vanhoja kuvia. Täältä on sitä paitsi helppo tarkistaa asioita, esimerkiksi yhtenä päivänä mietin että millaiset ilmat Sveitsissä oli huhtikuussa ja valokuvistahan sen näkee.

Kuten sanoin, tää kirjoittaminen tökkii pahasti ja jutut tuntuu sekavilta ja epäloogisilta. Pitäis varmaan kirjoittaa enemmän tai keskittyä sanattomaan viestintään. Tai lakata kirjoittelemasta sekavia postauksia yövuorossa. Laittakaapa ihanat lukijani välillä palautetta ja postaustoiveita ja auttakaa mua tän blogikriisin kanssa!

Sveitsissä muuten puut kukkii huhtikuussa ja aurinko paistaa.

9 kommenttia:

  1. Todellaki kiinnostaa kuulla normipäivienki kuulumisia! :) ja mitä sää oikeen höpsit, todellaki osaat kirjottaa! Ja älyttömän hyvin osaatki. :)

    VastaaPoista
  2. Milla todellakin kiinnostaa lukee kaikenlaisia juttuja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiva kuulla ja kiitos kommentista :) ps. olis kiva nähä teitä !

      Poista
  3. Milla todellakin kiinnostaa lukee kaikenlaisia juttuja. :)

    VastaaPoista
  4. Täällä yksi tosi innokas blogisi lukija! Toivon vain että jatkat kirjoittamista!!!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, mukava kuulla!! :)

      Poista
  5. Nää on just parhaita juttuja! Ei mitään liibalaaba lässytystä jossa materia on pääasiassa, niitä riittää! Ja kukapa haluais omasta huonosta päivästä oikeesti kirjottaa, kaikki kyllä tietää että jokaisella on omat ongelmat, surut ja murheet! Tottakai sitä mieluummin kirjottaa mukavista asioista. :)Iso peukku sulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, mukava kuulla :)! Aurinkoista kevättä sinulle!

      Poista