tiistai 11. lokakuuta 2016

näetkö



Taivas itkee tänään 
niinhän sitä sanotaan
Se suree mennyttä kesää
ja tulevaa pimeää
niin kuin minäkin

Mutta eihän sade ole surullinen,
tuuli kuiskaa
Sehän puhdistaa
ja antaa harmaan
että näkisimme värit
Pimeän täytyy tulla
että näkisimme valon

Ja näetkö
miten aurinko
on jättänyt värinsä
takapihan vaahteraan

Näetkö
Sanoo tuuli
vähän kovempaa
ja nauraen lennättää lehtiä

Ja vielä aurinko
käy meille vilkuttamassa








syystuuli, 
kiitos sanoistasi
kyllä vähän pidän sinusta
vaikka en aina ymmärrä

ja aurinko
kiitos
 että kävit


6 kommenttia: